lauantai 21. joulukuuta 2019

Silver Dust, Rotting Christ ja Moonspell Apollossa 1.12.2019

Silver Dustin avauspesti  parille tunnetummalle ja odotetummalle bändille sunnuntaina ei varmasti ollut maailman kiitollisin soittoaika. Ennakkoon YouTubesta tsekkaillut esimerkkibiisit eivät häävejä lupailleet, mutta keikalla soitto raikui sen verran raskaampana, että piti hetken miettiä onko tämä nyt sama bändi. Keulilla keikaroineesta sirkustirehtööristä päätellen oli. Tosin tälläkin oli parempi ääni livenä. Mikähän jämäralli sinne oli videohitiksi valittu...
Silver Dust, 1.12.2019
 Musiikki tempoili vähän joka suuntaan tavalla, josta tuli mieleen hiukan ehkä FM2000 ja Psilocybe Larvae, mutta verrokkeja goottilaisempana. Kovasti bändi otti kontaktia kouralliseensa yleisöä yrittäen näitä villitä, ja oli keikan jälkeen myös tavattavissa.
Silver Dust, 1.12.2019
Tärkeä osa lavashowta oli ilmeisesti taikapeiliksi naamioitu screeni, jonka kanssa bändi kommunikoi. En tosin nähnyt sijainnistani kuin osan taikapeilistä tolpan takaa, ja havainnoin lähinnä sieltä näkyvän yhteen kappaleeseen kuuluneen puhelinkeskustelun toisen osapuolen. Myöhemmin sain kuulla, että taikapeiliä oli käytetty muun muassa soolojen kirittäjänä pitkin keikkaa. Ihan veikeä idea, pääsee varmaankin isommalla lavalla paremmin oikeuksiinsa.


Rotting Christ oli odotetumpi vieras. Olipa kyllä materiaalikin jäntevämpää ja tasaisempaa poljennoltaan, ja hitikäs materiaali vei mukanaan myös myöhäisherännäisen.

Rotting Christ 1.12.2019
Rotting Christ 1.12.2019 
Mystiikkaa tarjoiltiin niin simppelin tarttuvassa paketissa, että oli vaikea enää muistaa miksi edellisen kerran bändiä Turussa ihmetellessäni se tuntui vaikeamminlähestyttävältä. Toisaalta tarttuvien hittirallien rinnalla kulki edelleen myös mustempi juova. Joku veto kuulosti suorastaan siltä, kuin Melecheshmäisiä melodioita olisi runnottu suoraviivaiseen marssikomppiin, mikä oli kerrassaan riemastuttava yhdistelmä. Toimi.
Rotting Christ 1.12.2019 
Rotting Christ 1.12.2019 
Rotting Christ 1.12.2019 
Keikka myös sujui ilman ihmeempiä välikohtauksia (mitä nyt virveli hajosi kesken), molemminpuolisen yhteisymmärryksen ja kunnioituksen hengessä. Välillä näytti myös suomen taitojaan väläytellyt Sakis Tolis, että tähän väliin sopisi pitti, ja hetken hämmästeltyään yleisö tarttui vihjeeseen.

Rotting Christ 1.12.2019 
Rotting Christ 1.12.2019 

Myös Moonspell oli odotettu vieras, ja salissa alkoi olla varsin täyttä. Setti alkoi uudemmalla materiaalilla, mutta kokonaisuutena se oli koostettu varsinaiseksi hittikimaraksi koko uran varrelta, niin että rahoilleen saivat vastinetta niin uuden levyn livevetoja odottelevat uskolliset fanit kuin bändin kelkasta 90-luvun jälkeen pudonneet nostalgikotkin.

Moonspell 1.12.2019
Neljäntenä soitettu vanha hitti Opium räjäytti pankin - siinä määrin, että joku parka pyörtyi eturivissä. Fernando Ribeiro sai turhaan huudella henkilökuntaa apuun - Moonspellin omat roudarit kantoivat pyörtyneen takahuoneeseen toipumaan.
Moonspell 1.12.2019 
Opiumista jatkettiin Awaken ja Night Eternalin kautta Sin/Pecadolta tuttuun Abysmoon, johon kuuluvia rumpukikkailuita olin muistiinpanoihini erityisesti ihastellut. (Sin/Pecado oli aikanaan kuuntelussa salakavalasti kasvanut levy. Abysmo ei ollut se biisi, jonka siltä olisin odottanut kuulevani, mutta ilahdutti silti.)
Moonspell 1.12.2019 
Sen jälkeen Fernando saikin taas hoidella poissaolollaan loistaneiden järjestysmiesten hommia, koska jotkut tytöt (tai mistä minä tiedän kuinka keski-ikäiset ämmät) tappelivat eturivissä. Siellähän tapahtui kuin Manowarin keikalla konsanaan, paitsi oikeasti, eikä pelkästään DeMaion puheissa! Koska ensimmäinen ehdotus vetäytyä tolpan eri puolille ei käynyt, seuraavaksi Fernando uhkasi keskeyttää koko keikan ja että tappelijat joutuvat henkilökohtaisesti vastaamaan koko pettyneelle yleisölle kun keikka loppuukin lyhyeen. Se tehosi. (Tosin jälkeen päin erinäisten kohupäivitysten kommenteista saatiin lukea, että tappelu olisi ollut lähinnä yksittäisen aggressiivisen känniääliön aiheuttama, ja saman känniääliön epäiltiin ensin käyneen myös pyörtyneen kimppuun vakavammin seurauksin. Mahtaa olla eukko nyt ylpeä itsestään. Tai no, valitettavasti nuo perseilyn piirimestaruuspyrkyrit taitavat aina olla...)
Moonspell 1.12.2019 
Se kyllä pisti silmään, että liikkeellä oli sunnuntai-illaksi aivan häkellyttävän paljon itsensä retardiin kuntoon juopotelleita känniääliöitä. Kukahan moiset oli keikan kunniaksi päästänyt häkeistään? Suurimmalla osalla yleisöstä taisi olla kuitenkin enemmän hauskaa musiikin voimin, ja musiikin voimin keikka oli ihan mahtava. Kasaantuvista välikohtauksista huolimatta. 

Moonspell 1.12.2019 
Moonspell 1.12.2019 
 Vaatteiden tai asusteiden vaihdoksia kappaleiden teemojen mukaan nähtiin useita illan aikana silkkipytystä ruttonaamioon. Samettikaapuun kietoutuessaan Fernando kanavoi Vaan Pirjoa - ei kun siis Vampiriaa. Kyllä taas sopi keski-ikäisen yleisönosan mennä aivan pähkinöiksi! Niin kuin myös varsinaisen setin päättäneestä Alma Materista.
Moonspell 1.12.2019 
Vaan tulihan sieltä encorekin, ja lasersäteitä ampuva risti!

Moonspell 1.12.2019 
Encoren aikana jossain vaiheessa sähköt katkesivat lavalta ja yleisöön kuuluivat pelkät rummut. Ehdin ihmetellä, oliko tämä nyt joku valomerkki Apollon taholta, ja myöhemmin ihmetellä sitä, että "valomerkistä" huolimatta keikan jälkeen sai baaritiskiltä juomia eikä kellään tuntunut olevan kiire mihinkään. Sitten jälkikäteen sai taas lukea, että tämä episodi oli lavalla kirmailleen, vaihteeksi miespuolisen (mielipuolisen?) känniääliön tekosia, kun oli vähän pitänyt päästä kamoja kaatelemaan. Järjestyksenvalvojia ei tosiaan näin tavallisen yleisön edustajan silmiin näkynyt salissa missään, vaan ainoat olivat ovimies ja narikkanainen alakerrassa.
Moonspell 1.12.2019 
Encoren päättänyt kaunis Full Moon Madness sai onneksi soida rauhassa, sillä se oli ilmeinen kohokohta monille niistä, jotka olivat paikalla nauttimassa musiikista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti