lauantai 16. marraskuuta 2013

Earthbound Machine, Mansion ja Lord Vicar Turun Klubilla 4.10. 2013

(Tuli mieleen, että tämäkin blogi saattaisi vaikuttaa vähän elävämmältä, jos muistaisin joskus kuvittaa ja postata edes ne luonnoksen asteelle ehtineet tekstit, jotka joissain tapauksissa olen kirjoittanut suoraan keikan jälkeen keskellä yötä. Niin kuin tämän. Sovitaanko vaikka, että myöhemmät lisäykset kursivoin, mutta muuten mennään sillä luonnostahdilla.)


Earthbound Machine oli raskas mutta hilpeä - siellä ne mastodontit piehtaroitsee ruoholaitumilla! Laulaja kuulosti aluksi suorastaan kainolta ja ääni aukesi vasta keikan kuluessa.
Earthbound Machine 4.10.2013


 Mansion löi alkuun vastaavasti synkempää tunnelmaa, mutta valahti pian  vähän kasvottomaksi occult rock-meiningiksi. Keikan loppuvaiheessa tuli kuitenkin yllättäviä helmiä, (toiseksiviimeisessä?) doomahtavammassa kappaleessa oli ahdistava tunnelma, ja viimeinen jumituskappale herkesi suorastaan hurmioituneisiin sfääreihin.  Ehkä hedelmällisin maasto löytyy näistä suunnista? Tai ehkä bändi vaatii lisää ja perehtyvämpää tutustumista.


Mansion 4.10.2013 Kokoonpano oli niin laaja, ettei mahtunut samaan kuvaan.

Mansion jäi kyllä jälkikäteen mielen pohjalle kummittelemaan varsin pitkäksi aikaa. Lahkolaiskonsepti on sopivan mielenkiintoinen ja jopa pelottava temaattiseksi lähtökohdaksi - ja toisaalta, esityksen vähäeleisyys, jossa vain saarnaaja nousee esiin, myös istui hyvin teemaan.

 
Mansion 4.10.2013






Toki naislaulajaansa henkilöityviä ja musiikillisesti muun muassa protoheavysta, progesta ja muusta vanhemmasta rokista ammentavia yhtyeitä tulee helposti verrattua toisiinsa, koska melko ahtaissa raameissa tuntuu olleen varsinainen tyylilajin buumi - mutta toisaalta materiaalia ensimmäisen kerran keikkatilanteessa kuunnellessa ei välttämättä edes kiinnitä huomiota niihin yksityiskohtiin, joista samankaltaisuuksien sijaan syntyvät yhtyeiden eroavaisuudet. Kyllä, tämä vaatisi musiikillisesti lähempää tutustumista. Varsinkin jos ja kun soundipolitiikka rajasi sekin osaltaan kuulokuvia. Jotenkin, jälkikäteen ajatellessa tuntuu yksinomaan sopivalta, että siinä missä vaikkapa jonkun Jess And The Ancient Onesin maailmallisen riettaat, tanssilava-after-dark-henkiset kappaleet avautuvat lopulta varsin helposti, äärimmäisen ankaraa ja sisäänpäinkääntynyttä lahkoa teemoissaan syleilevä Mansion myös kuulostaa vaikeammin lähestyttävältä.

Mansion 4.10.2013
No mutta! Heijasteleeko taustoja laulaneen kielisoittajan olemus (kenties vähän yli-ikäisessä muodossa) Kartanolaisuuden lapsisaarnaajia? Vai voi kauhistus, luuraako siellä yleisessä somuudessa SYNTI?



Lord Vicar 4.10.2013

Lord Vicar oli särmikäs ja runttasi settinsä läpi suorastaan vauhdikkaasti, raivoisan ohella. Vaikka toki Funeral Pyressä koettiin hempeitä hetkiä. Soundit olivat makuuni turhan diskanttivoittoiset tällä kertaa, ja ilmeisesti muutkin bändit olivat hiukan soundiongelmista kärsineet, joskaan vieraammalla materiaalilla eivät pistäneet korvaan niin selkeästi.


Lord Vicar 4.10. 2013
Lord Vicar 4.10. 2013