Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cardinals Folly. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cardinals Folly. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. helmikuuta 2024

Ruuhi, Cardinal's Folly ja Spiritus Mortis Apollossa 6.5.2023

 Tuomionkatkuisen illan avaa Ruuhi, jonka saattelee lavalle shamaani kelttirummun kera. Ruuhella on väkevät tunnelmat, mutta ihan kaikkia lupauksia se ei vielä lunasta - osasyynä kitaroiden puuroutuminen, jota epäilen ennemmin Apollon kuin bändin syyksi. Jospa joskus toiste tulisi tämäkin bändi nähtyä hiukan erottelevammilla soundeilla. 

Ruuhi 6.5.2023

Ruuhi 6.5.2023

Seuraavana lauteille kapuaa vanha tuttu Cardinal's Folly ja meno on reipasta. ("Onko kevätaurinko tehnyt pojille tepposet vai marjapuuroako siellä on naamaan läästitty?" lukee muistiinpanoissa, eli ilmeisesti jollain monitulkintaisella sotamaalauksella menoa reipastutetaan entisestään.) Sen verran on aikaisemmin todistetuista keikoista tapahtunut edistystä, että keikan jälkimmäisellä puoliskolla laulajan ääni hetkittäin jopa soi - jonkunlainen äänen avaus ennen keikan alkua ei kenties olisi pahitteeksi. 

Cardinal's Folly 6.5.2023


Illan pääesiintyjänä on niin ikään vanha tuttu - Spiritus Mortis! Nykyisen, varsin monipuolisen laulajan säästeliäästi käyttämät kimakat kiljaisut kuulostavat kyllä pirun aavemaisilta. Ilo on kuunnella kaikkinensa näin painavaa ja tarkkaa lanausta.

Spiritus Mortis 6.5.2023

Spiritus Mortis 6.5.2023



maanantai 9. syyskuuta 2019

Cardinals Folly, Spiritus Mortis ja Jess And The Ancient Ones TVO:lla 7.6. 2019

(No, jopas! Pro tip: Kannattaa vuoden kiireisimmän ajan kynnyksellä jättää keikan jälkeisen raakaluonnoksen kirjoittaminen "johonkin toiseen päivään", huomata parin kuukauden päästä että et muuten tehnyt sitä, ja että muistiinpanot keikasta ne on kryptisiä ja keskittyy johonkin ihan muuhun kuin muistot keikasta. Tai siis nimen omaan ei kannata.)

Keikkapäiväksi osui ankara helle, joten joka bändillä oli omanlaisensa hikinen tunnelma. Cardinals Folly ratkaisi lavashown esittelemällä enemmänkin paljasta pintaa kuin tavaramerkkipersvaon. Lava ei bändiä myöskään pidätellyt, vaan yleisön seassa kirmailtiin.
Cardinals Folly, 7.6.2019
Musiikillisesti Cardinals Folly on mukavan vanhakantainen, samaan aikaan reipas ja jurnuttava.  Meininki on sinänsä ihan hyvä, mutta silti samaan aikaan jokin jarruttaa, aineksia tuntuu olevan enempään kuin mitä niistä saadaan irti.

Cardinals Folly, 7.6.2019 
Kappaleet kulkevat pitkälti kielisoitinten varassa ja kovin sävytön laulu lähinnä laahaa mukana jonkinlaisena välttämättömänä pahana. Tietyllä tavalla sävyttömyys voi olla genreen liittyvä tyylikeinokin (tai kuumuuden mukanaan tuoman huonon olon vaikutusta), mutta toisaalta vanhakantainen doom tunnetaan myös taitavista ja persoonallisista tulkitsijoista, joten tuskin olisi mikään kardinaalivirhe hioa juuri tätä osa-aluetta paremmaksi jatkossa.

Cardinals Folly, 7.6.2019 
Seuraavana lavan valtaa joskus monessakin mielessä Suomen raskaimmaksi bändiksi kutsuttu Spiritus Mortis. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun kuulen uutta laulajaa tositoimissa (koska en päässyt sinne Svartfestiin, jossa oli kaikki muut ja niiden kaverit), joten keikkaan sisältyi myös semmoinen jännitysmomentti.

Spiritus Mortis, 7.6.2019
Spiritus Mortis, 7.6.2019 
...ja hyvältähän joulutontun näköinen uusi laulaja kuulosti, etenkin osuessaan mikrofoniin, joka kaiken eläytymisen lomassa heilui välillä turhankin kaukana äänen lähteestä. Ääni vaikutti varsin ulottuvaiselta moneen suuntaan, messiasmarcolinmaisesta vibraatosta Holiday in Cemetaryn matalampaan ääntelyyn. Tosin sitä häijymmältä juuri viimeksi mainitussa biisissä kuulosti äkillinen korkeampi naukaisu yllättävässä kohdassa. Hyvin sopii häijyys tähän meininkiin!
Spiritus Mortis, 7.6.2019 
Kovan ilmeilyn ja elehdinnän lisäksi showsta tuli pantua merkille, miten pikkuiselta näyttää instrumentti kitaristin kourissa ja silti tarkasti osuu kohdilleen korkeimmatkin nuotit.

Spiritus Mortis, 7.6.2019 
Spiritus Mortisin massiivisen mustan sävyissä lanauksen päälle Jess And The Ancient Ones sekä kuulosti että näytti riehakkaalta värien räjähdykseltä. Vaikka toisaalta kontrasti hämmensi, keikan edetessä pidemmälle alkoi tuntua, että näin sen pitää ollakin ja että juuri kontrastista kumpikin puoli ruokki toisiaan. Tiedä sitten, oliko yhdistelmä edes erityisen suunniteltu, koska tämä oli lopulta kahden aikaisemman peruutuksen korvaava keikka, ja ylipäätään ilmeisesti viimeisiä tilaisuuksia soittaa TVO:lla.

Jess And The Ancient Ones, 7.6.2019
Laulajan heittäytyminen ja maaninen lavapresenssi on edelleen omaa luokkaansa.

Jess And The Ancient Ones, 7.6.2019
Mieleen tulee myös se takavuosien yhdistelmä, jolloin JATAO ja Mansion soittivat samalla keikalla, samaan aikaan toistensa antiteeseinä ja silti saman kolikon kääntöpuolina. Siinä, miten Jess ja Alma Mansion hallitsevat suvereenisti koko tilaa ympärillään on jotain hyvin samankaltaista.

Jess And The Ancient Ones, 7.6.2019
Sinänsä kyllä sopivaa, että juuri Rainbowmouthin aikana valaistus sai kaiken sykkimään sateenkaaren väreissä...

Jess And The Ancient Ones, 7.6.2019
JATAO on myös yksi niistä  bändeistä, jotka vievät kuulijansa toiseen todellisuuteen. Tällä kertaa se tapahtui kerralla ja rajusti nykäisten.
Jess And The Ancient Ones, 7.6.2019
Tämä jäi omaltakin osaltani viimeiseksi keikaksi TVO:lla. Taas vaihteeksi. Eihän siitä taida olla kuin kymmenisen vuotta, kun sitä oltiin hautaamassa edellisen kerran. Ruohonjuuritason keikkapaikkojen hautaaminen ei ainakaan vetristä Turun kulttuurielämää.

perjantai 15. syyskuuta 2017

Mystons, Cardinals Folly ja Count Raven TVO:lla 2. 9. 2017

 Paikalle saapuessa Mystonsin keikka oli jo tukevasti vauhdissa. Pääasiassa kitaran ja rumpujen varassa toimiva duokokoonpano toi osittain mieleen Mantarin. Tosin äänivallivellonnan sijaan Mystons kuulosti enemmän isommaltakin rokkibändiltä, paisuteltua voimaballadia myöten.

Mystons 2.9.2017
Mystons 2.9.2017 
Tai ehkä se oli imago ja asustus, joka vei ajatukset kohti areenarokkia.

Cardinals Folly ehti tyrmistyttää lavalta loistaneella työmiehen hymyllä jo ennen kuin keikka ehti edes alkaa. Onneksi suurin osa esiintymisestä tapahtui kuitenkin etupuoli yleisöä kohden.
Cardinals Folly 2. 9. 2017
Cardinals Folly 2. 9. 2017 
Doomiksi Cardinals Folly on varsin reipasta ja svengaavaa, ja tuntuu sikäli vetoavan laajempaankin yleisöön, joskin keikkamuistiinpanoissa olen taas vaihteeksi fiilistellyt jonkun "loppuhidastuksen" toimivan jopa svengipaloja paremmin. Biisin nimen olen ilmeisesti kuullut väärin, tai sitten kirjoitellut muuten vaan sekavia.

Cardinals Folly 2. 9. 2017 
Cardinals Folly 2. 9. 2017 
Basso soi vastaansanomattoman mukaansatempaavasti, mutta laulajan ääni ei oikein kanna.
Count Ravenin sangen tunnistettavalla äänellä naukuvasta laulajakitaristista lähtee yllättävän monen sorttisia muitakin ääniä kappaleiden vaatiessa useampien roolien esittämistä. Lisäksi ulkoinen habitus näyttää prätkäjengiin liittyneeltä Väinämöiseltä.
Count Raven 2.9.2017
Count Raven 2.9.2017 
Keikkasetti painottuu lehdistössä ennalta luvatusti High on Infinityn materiaaliin, mutta edellisellä TVO:n keikalla 2005 kuultua Children's Holocaustia ei tällä kertaa soitettu. Sen sijaan ihan uudesta, tulevan levyn materiaalista saadaan svengaava ja eeppisiin mittoihin kurotteleva maistiainen. Uuteen kappaleeseen tuntui myös istuvan nykyisen basistin jotenkin pamppuinen soittotyyli saumattomammin.

Count Raven 2.9.2017 
Aika heavy metalia, ja aika ...hauskaa. Yleisvaikutelma on jokseenkin perinneheavya, jonka pinnan alta kuitenkin purskahtaa doomin pahaenteisyys esille aina välillä.
Count Raven 2.9.2017 
(Illan teema selvästikin oli hauskaa doomia.)