perjantai 15. huhtikuuta 2016

Sörnäinen ja the Coffinshakers Dynamossa 7. 4. 2016

Sörnäinen soitti rautalanka-iskelmä-vaikutteista tavaraa, vähän vanhaa rokkia joukossa. Rivakammassa materiaalissa oli groovekin kohdallaan, slovarit pakkasivat käymään vähän tylsiksi. Ilmehdintä ja elehdintä lavalta oli kyllä melkomoista.

Sörnäinen 7. 4. 2016
Sörnäinen 7. 4. 2016
Sörnäinen 7. 4. 2016
Sörnäinen 7. 4. 2016

Oliko tämä muuten joku nimimiesten sivuprojekti, jonka jäsenet olisi pitänyt osata tunnistaa ja yhdistää muihin yhteyksiinsä? Sori, jäi taas vähän "näyttää hämärästi tutulta muttei hajuakaan mistä"-tasolle.


Illan varsinainen huipentumahan oli tietenkin vampyyrikantrin, lämppäriä parikymmentä vuotta vanhemman iskelmän ja vähän rockabillynkin lähettiläät the Coffinshakers, joka näytti suorastaan  kaivautuvan lavalle maan alta. Tai siis rumpali ilmestyi lavan alta täydessä tällingissä asettelemaan peltejä jo ennen varsinaisen souvin alkua.

the Coffinshakers 7.4.2016

the Coffinshakers 7.4.2016
Vampyyrien charmi puraisi tälläkin kertaa, kun loputkin kaitaiset ja kalpeat miehet mustissaan ilmestyivät lavalle. Tai no, myönnetään että jäisintä viileyttä hohkasivat ympärilleen lähinnä vähäeleinen basisti, jolla ei ilmekään värähdä (hyvä jos sormet silloin tällöin), ja itse Rob Coffinshaker, tuo  Nosferatun ja Elviksen päivänvaloa kestämättömän rakkauden hedelmä.


the Coffinshakers 7.4.2016 
the Coffinshakers 7.4.2016 

Kitaristi näytti jotenkin verevämmältä, vilkkaammalta ja silmääkin vilkutti - lienikö tämän viimeisimmästä veriateriasta vähemmän aikaa, vai oliko jo seuraavan aika niin lähellä, että sen myös huomasi? (Tosin verevää olemusta saattoi selittää myös lähestyvä lämpöhalvaus, mutta sehän nyt olisi aivan liian tylsä selitys, eikö olisikin?)

the Coffinshakers 7.4.2016

Kuvista voisi kyllä myös päätellä, että joko Rob Coffinshaker käyttää laadukkaampia meikkituotteita kuin taustaorkesterinsa, tai sitten hänellä on ihan oikeasti noin kalpea ja silkoinen alabasteri-iho. Tai ties mitä haudan tomua ja hometta ovat muut vampyyrit päällensä keränneet.


the Coffinshakers 7.4.2016 
the Coffinshakers 7.4.2016 
the Coffinshakers 7.4.2016 
Kaljan särpiminen kesken kaiken kyllä vähän särki huolellisen imagon luomaa illuusiota, ah ja voih!

Jäänviileä imago ja rennonletkeä musiikki (sekä sanoitusten tietty kieli poskessa-meininki) olivat jollain tavalla ristiriidassa keskenään, mutta toisaalta juuri siksi yhdistelmä on niin mainio ja toimii.
the Coffinshakers 7.4.2016 
the Coffinshakers 7.4.2016 
Encoreksi saatiin ensin Rob Coffinshakeria soolona No Rest For The Wickedin ja Dark And Rolling Skiesin muodossa, lopuksi koko bändi palasi vielä pariin menopalaan. Oi, Bad Dreams Baby!