perjantai 27. lokakuuta 2017

Blowup vol 3, 14. 10. 2017

 Kaikista päinvastaisista puheista ja suurista suunnitelmista huolimatta päädyin tänäkin vuonna Blowuppiin vain yhdeksi päiväksi. Koska olen pönttö, mitä tulee esimerkiksi lipunostoasioihin. Parempi silti se toinen päivä kuin ei mitään.

PH oli jo lavalla soittamassa saapuessani sisään. Kuulosti avaruusoopperalta, jossa alus syöksyy läpi madonreikien jatkumon, sen tekoäly evolvoituu omia aikojaan ja omaan suuntaansa, ihmiskunnan rippeitten uinuessa kennoissaan hamaan aikajatkumoon.

PH, 14. 10. 2017
Ei kun...siis... Erittäin painava mutta avaruudelliseen suuntaan tehostettu äänivalli, jossa harvoin kuultu kaksiääninen laulukin oli vain yksi instrumentti muiden joukossa.
PH, 14. 10. 2017
Jos PH:ssa olikin  väkeä kuin pienessä kylässä, seuraavaksi lavan vallannut Domkraft luotti voimatrion voimaan. Lupaavimmillaan mieleen tuli hetkittäin Mantarin ja Hawkwindin äpärät ja ruohoaavikoiden mastodontit, mutta jotenkin ei sitten kuitenkaan lähtenyt. Tunnelman intensiteetti katkeili ja huomio karkaili taustavisualisaation puuhun, joka näytti riemukkaasti rumpalin päästä kasvavalta parsakaalilta.

Domkraft, 14. 10. 2017
Aina ajoittain kappaleissa oli hyviä kohtia (ja lavakameran taustakankaalle heijastamat yleisön päät näyttivät hautakiviltä), sitten taas tunnelma venyi ja vanui ja mieleen karkasi parsakaalit.

Domkraft, 14. 10. 2017 
Domkraft, 14. 10. 2017 
Setin päättävä rivakampi instrumentaali kuitenkin säilytti intensiteetin koko matkan ja paremmin kuin edeltäjänsä.
Domkraft, 14. 10. 2017 


Noothgrushin aloittaessa ehti jo käväistä mielessä, että kylläpä tänään maalataan suppealla paletilla, eikä isompi dynaaminen vaihtelu bändien välillä olisi pahitteeksi. Alun yhtenevistä askelmerkeistä Noothgrush sai kuitenkin lanattua uran sittenkin omankuuloiselleen möyrinnälle.

Noothgrush, 14.10.2017 

Noothgrush, 14.10.2017
Noothgrush, 14.10.2017 
Vokalisti etenkin riekkui ja rääkkyi kuin heikkopäinen (ja hihitteli biisien väleissä), ja yleisö toki ennen kaikkea oli ilmeisen pähkinöinä (ja sai puhallettavasta delfiinistä päähänsä.)
Noothgrush, 14.10.2017
Noothgrush, 14.10.2017 
Noothgrush, 14.10.2017 


Loukkaantumisen takia alkuperäisestä aikataulusta aikaistettu Saint Vitus pääsi ääneen seuraavaksi, ja johan alkoi vaihtelevampaa dynamiikkaakin löytyä jo kappalerakenteista kuin yleisestä tunnelmastakin. Aina raskauden tuntu ei tule siitä, että kaikki väännetään tasaisesti täysille, vaan vaihtelusta ja osien välisistä suhteista.

Saint Vitus, 14.10. 2017

Saint Vitus, 14.10. 2017 
Saint Vitus, 14.10. 2017 
Dark Worldilla alkanut ja Born Too Lateen päättynyt keikka oli kerrassaan hauska ja hikinen. Pitti tosin äityi välillä suorastaan pelottavaksi, eritoten jonkun omilla jaloillaan paikalle tulleen mutta ilmeisesti sittemmin itsensä jalattomaksi juoneen sankarin toimesta, joka kovasti yritti päästä kaatumaan eturivin pyörätuolissa istujan päälle, ja kun häntä siitä estettiin, kaatuili sitten korvaukseksi kameramiesten ja kaikkien muittenkin päälle.

Saint Vitus, 14.10. 2017 
Saint Vitus, 14.10. 2017 
Saint Vitus, 14.10. 2017 
Ikämiessarjalaisiksi bändillä oli varsin tuuheat kutrit. Ehdin hetken jopa ihmetellä rumpalin erityisen ilmavaa kampausta, kunnes silmiin osui sitä selvästi edistänyt tuulikone.
Saint Vitus, 14.10. 2017 
Saint Vitus, 14.10. 2017 
Saint Vitus, 14.10. 2017 

Spiritus Mortis päätti sitten illan Hynninen viimeistä kertaa keulillaan. Bändi kuulosti musertavan painavalta ja laulu uljaalta. Käväisipä mielessä, että nämä peräkkäin soittaneet ja pitkän uran tehneet bändit eivät kuulostaneet yhtään toisiltaan, saati illan muilta orkestereilta.
Spiritus Mortis, 14.10.2017
Spiritus Mortis, 14.10.2017
Vähän enemmänkin materiaalia olisin kaivannut Year Is Onelta kuin nyt ainoaksi jääneen Holiday In Cemetaryn. Vaikka tulihan noita kuultua viimeksi nähdessä muitakin. Uudestaan, uudestaan, huusivat teletapit ja taputtivat suuria karvaisia käsiään...
Spiritus Mortis, 14.10.2017 
Spiritus Mortis, 14.10.2017
Spiritus Mortis, 14.10.2017

Olen myös näköjään erikseen maininnut muistiinpanoissani, että Spiritus Mortiksessa kaikilla näyttivät pysyvän vaatteet päällä. Ilmeisesti myös yleisössä. Tämä pikku tiedon kultajyvä täytyy teidän kanssanne ehdottomasti jakaa.

Spiritus Mortis, 14.10.2017
Spiritus Mortis, 14.10.2017
Spiritus Mortis, 14.10.2017

Yleisökin pääsi soittamaan osansa yhdestä kitarasoolosta, vaikka kuvasta sitä ei välttämättä voisikaan päätellä.

Spiritus Mortis, 14.10.2017
Spiritus Mortis, 14.10.2017
Spiritus Mortis, 14.10.2017

(Salamattomuuden dogma ei tänä vuonna ollut yhtä tiukka kuin viime vuonna, koska jotkut kuvailivat tyynesti kännykkäkameroillaan salamalla - mutta eri asia, saiko salamalla kuvaa muusta kuin yleisön päistä.)