Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sólstafir. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sólstafir. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. helmikuuta 2020

Sólstafir Tavastialla 19.12.2019

Vuoden viimeiseksi keikaksi jäi Sólstafir soittamassa Köld-albuminsa kokonaisuudessaan Tavastialla.
Sólstafir, 19.12.2019

Koska olen ylipäätään viimeksi käynyt Tavastialla? Silloin ei ainakaan ollut vielä mitään Kampin kauppakeskusta vieressä. Nyt sai hetken aikaa arpoa, olenko edes oikealla kadulla ennen kuin tuttu ovi löytyi. Sisällä näytti samalta kuin ennenkin, paitsi väkeä oli enemmän.

Sólstafir, 19.12.2019 
Sólstafir, 19.12.2019 

Ensivaikutelmassa korostui se Twin Peaks-soundi, jonka yhdistän vasta Köldiä myöhäisempään aikaan - mutta niinhän kymmenen vuoden jälkeen se vanhempikin materiaali suodattuu kaiken sen jälkeen tulleen läpi.

Sólstafir, 19.12.2019 
Ensivaikutelmana tulee myös hetken aikaa hämmästeltyä basistia, että onkos tämä nyt se sama tyyppi kuin aiemmin, kun tiettävästi kesällä on keikkailtu lainabasistin kanssa. On tällä kyllä punaiset hiukset, ja tatuoinnitkin muistan nähneeni aikaisemminkin. Viimeistään omaleimainen näppäily- ja slappaustekniikka paljastaa, että onhan se sama mies kuin ennenkin, mutta miten se nyt näyttää niin eriltä kuin ennen... Ei kun hetkinen. Se on tietenkin ollut ruoka-aikaan kotona, sillä välin kun lainabasisti hoiti kesäkeikkoja.
Sólstafir, 19.12.2019 
Necrologuen kuulemista livenä olen odottanut hartaasti, ja samalla miettinyt mahdetaanko sitä edes soittaa livenä. No, Köld-keikalla se kuului itsestään selvästi settiin. Karkeasti arvioituna niihin aikoihin kun Köld oli vielä "se uusin" levy, tuttuja ihmisiä lähti jalat edellä vähän oikealla ja vasemmalla. Osa lähti sairauden nujertamina, osa oman käden kautta. Tai vähän niin kuin kappaleen esittelyssä todettiin, ehkä myös jälkimmäiset nujersi sairaus, mutta vaikeammin havaittava. Henkilökohtainen suhde kappaleeseen on muodostunut sillä historialla kenties erilaiseksi kuin erilaisella historialla, vaikka hieno kappale se on joka tapauksessa. Ja tietenkin vetistelen kuin vesiputous jo siinä vaiheessa kun kappaletta vasta esitellään.
Sólstafir, 19.12.2019 
Sólstafir, 19.12.2019 
Tunteikkaan hetken jälkeen tunnelmia ajetaan taas hilpeämpiin suuntiin - rumpali kuulemma soittaa soolon kympillä ja saa yleisöstä kaksi, mutta soolo on kovin lyhyen sorttinen. Laulaja lähtee kiertämään yleisöä, ja tulkitsee osan Goddess of the Agesista parvelta käsin.

Sólstafir, 19.12.2019 
Sólstafir, 19.12.2019 
Sólstafir, 19.12.2019 
Tyhmäyksissäni olin ajatellut bussilippuja ostaessa, että Köld-spesiaalikeikalla soitetaan tietenkin Köld läpi levymitassa ja siinä se - joten jouduin kiirehtimään paluubussilleni Goddess of the Agesin loppupuolen vielä soidessa. Bussissa matkalla kotiin sain sitten kavereilta kuulla, että siellähän oli sen jälkeen soitettu vielä vaikka mitä muuta materiaalia. Samanlaisessa dysfunktionaalisuuden puuskassa en ollut varannut myöskään käteistä mukaan, koska kaikkiallahan nykyisin toimii kortti, ja kaunis kiertuepaita jäi saamatta. Tyhmää!

torstai 23. tammikuuta 2014

Beastmilk ja Sólstafir Turun Klubilla 23.10.2013

Beastmilkistä minulla ei ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä, mutta yllätyin iloisesti. Musiikki oli viehättävän epäkeskistä ja kuulosti ajoittain siltä, että kielisoittimet komppasivat rumpuja eikä toisin päin. Laulajalla oli persoonallinen ääni ja vielä persoonallisemmat tanssimuuvit. Oletan, että tyylisuunta oli post-jotain, muttei hajuakaan, mitä. Kylläpäs tulee turkasen vanha olo, kun en osaa enää edes genrettää! (Ei sillä, että olisin aiemminkaan osannut.) Mieli tekee kuitenkin tutustua keikan perusteella bändin tallennettuunkin tuotantoon paremmin.

Beastmilk, 23. 10. 2013
Beastmilk, 23. 10. 2013
(Lisäys jälkikäteen: Vasta myöhemmin selvisi, että vaikutuksen tehnyt laulajahan on tuttu muistakin, yhtä lailla vaikutuksen tehneistä yhteyksistä. Kuten vaikka Hexvesselistä. Mitä, pitäisikö minun muka muistaa miltä livenä näkemieni bändien jäsenet näyttävät, jos satun näkemään heitä uudestaan muissa yhteyksissä?)
Beastmilk, 23. 10. 2013



Jo monesti nähty ja aina yhtä odotettu Sólstafir täytti taas odotukset.

Sólstafir, 23. 10. 2013
Jollain tavalla bändin musiikista tulee mieleen joku western - no, ehkä siihen mielikuvaan vaikuttaa myös bändin esiintymisasut ja hatut - toisaalta jokin rapaisempi, toisaalta vaikkapa Huuliharppukostaja, jossa jokaisella yksityiskohdalla on tarkkaan hiottu paikkansa.
Sólstafir, 23. 10. 2013
Sólstafir muistuttaa myös jollain tavalla Primordialia. Ei suoraan musiikillisesti, mutta jollain tavalla joiltain tunnelmiltaan, ja sikäli, että kumpikin kuulostaa ja on kuulostanut aina omalta itseltään, mutta vasta myöhemmin on ilmestynyt seuraajia, jotka tavoittelevat samankuuloisuutta.
Sólstafir, 23. 10. 2013