Kauan olen elänyt ennen kuin ensimmäistä kertaa sulostutin kesää Jalometallireissulla, mutta nyt on sekin tehtynä ja koettuna. Kaiken lisäksi, voikos festarireissua enää helpommaksi tehdä, kun pakettina saa ostettua kerralla bussireissun, majoituksen ja festariliput...
Festarialueella oli tarjolla kolmella lavalla ohjelmaa limittäin ja päällekkäin, ja ilmeisesti jokin periaatepäätös vähentää paperia, joten ensimmäiset tovit menikin ihmetellessä että kuka soittaa ja missä ja mihin aikaan, kun ei ollut tullut etukäteen mieleen printata ohjelmakarttaa kätevästi käteensopivana versiona, josta näkyisi kaikkien lavojen ohjelma kerralla. Päälavan vieressä välkkyi toki screeni, jossa näkyi kerralla yhden lavan ohjelma, mutta yleensä sitä tuli vilkaistua aina juuri silloin kun esillä oli jonkun muun lavan ohjelma kuin sen mitä sillä hetkellä kaipasi, ja sitten pitikin katsoa läpi pitkä rotla sponsoreiden mainoksia ennen kuin näkyviin tuli seuraavan lavan ohjelma. Eikä sitä nyt koko aikaa jaksaisi puhelimella netissäkään roikkua.
Perjantaina päiväni ensimmäiseksi bändiksi osui
Speedtrap vauhdikkaalla ja aurinkoiseen festaripäivään sopivalla setillään. Väkeä oli paikalla vielä varsin vähän, mutta pienenkin joukon bändi sai villittyä circlepittiin.
|
Speedtrap, Jalometalli 8.8.2014 |
|
|
Speedtrap, Jalometalli 8.8.2014 | |
Suoraan sen jälkeen aloitti päälavalla
Dark Angel, joiden soundcheck oli alkanut jo ennen Speedtrapia ja jatkunut läpi keikan, ja soundit olivat silti päin persettä. No, lähes kaikki bändit kärsivät perjantaina jos jonkinlaisista soundiongelmista, enimmäkseen siltä pohjalta että volyymit ylittivät kipurajan korvatulpista huolimatta. (Paikallisilla ei juuri korvatulppia näkynyt - ehkä nämä asiat korreloivat keskenään?) Dark Angelilla on ilmeisesti soiton nopeus kunniassaan, ja hurjastelu puuroutui diskanttivoittoiseksi rätinäksi ja pörinäksi, josta ei juuri tolkkua ottanut. Fanijoukko tuntui olevan riemuissaan joka tapauksessa.
|
Dark Angel, Jalometalli 8.8.2014 | |
|
Dark Angel, Jalometalli 8.8.2014 | |
Seuraavaksi kakkoslavalla soittaneella
High On Firellä oli selvästi parempi meno: rauhallisempi tempo ja selvästi enemmän botnea ja svengiä. Ja Aladobixin näköinen laulaja.
|
High On Fire, Jalometalli 8.8.2014 | |
Koska kakkoslavankin soundit ovat edelleen kipurajalla, valinta kohdistuikin pikkuiseen kolmoslavaan, jossa soitti samaan aikaan tuntematon suuruus
Woland lievästi Satyriconista muistuttavaa bläkkistään. Tai mitä lienee goottimetallia mahtoi olla, kun pikkutakkiasuinen, lievästi nuoren Antonio Banderaksen näköinen laulaja siemaili skumppaa ja rumpalillekin juotti. Ja mikkitelineen päin vähälukuista yleisöä sinkosi. Tsaijai! Woland puolestaan kärsi sellaisesta soundiongelmasta, etteivät kitarat ja taustanauhalta tunnelmaa kuiskutelleet koskettimet (tai välillä mikään muukaan) tahtoneet erottua kauempana menemään posottaneen High On Firen bassojen alta. Viihdyttävä elämys silti.
|
Woland, Jalometalli 8.8. 2014 |
|
|
Woland, Jalometalli 8.8. 2014 | |
Toisten skumppabileitä katsellessa iski tarve kofeiinipitoisten virvokkeiden nauttimiseen, joten seuraavaksi päälavalla soittanut Japanin ihme
Loudness jäi väliin. Alueen ulkopuolelle se kuulosti hyvin iloiselta ja hyvin 80-lukuiselta, niin kuin odottaa sopi.
Sinnepä kuulosti kakkoslavalla seuraavaksi soittanut Sacred Reichkin 80-lukuiselta joskin vähemmän hilpeältä. Ensimmäiseksi matka suuntautuikin taas kohti kolmoslavaa - jossa oli sitten viime näkemän nostettu volyymiä sielläkin, joten
Algazanth soitti tosissaan kilpaa Sacred Reichin kanssa. Soundia tukevoitti toki myös se, että toisin kuin lavan edellisellä esiintyjällä, lavalla tönötti ihan oikea urkuri loihtimassa aavemaista tunnelmaa. Algazanthin monipuoliset kappaleetkin houkuttelivat kuuntelemaan - mutta jossain vaiheessa tuli kuitenkin mieleen käydä katsomassa lähempää myös
Sacred Reichiä, kun lavan edessä näytti olevan ihan mahtava meno. Eikä mikään ihme - soittajien riemu oli suorastaan käsinkosketeltavaa ja hyvin tarttuvaa. Myös cover-valinta Black Sabbathin War Pigs kuulosti erinomaisen painavalta. Päivän positiivinen yllätys, jota olisi toki voinut kauemminkin katsoa!
|
Algazanth, Jalometalli 8.8.2014 |
|
|
Algazanth, Jalometalli 8.8.2014 | |
|
Sacred Reich, Jalometalli 8.8.2014 |
|
Seuraavaksi päälavan valtasi teatraalisuuteen ja näyttävään rekvisiittaan panostanut
King Diamond, joka onneksi oli toipunut kuulemma aiemmin kiertueella kärsimistään ääniongelmista ja tarjoili vaikuttavan shown. Sounditkin ovat jokseenkin kohdillaan ja hyvä niin. Livenä Kinkun kimakka falsetti kuulostaa todellakin tuonpuoleiselta, vaikka levytettynä se käy pahimmillaan varsin rasittavaksi varsin pian. Lava on koristeltu viimeisen päälle ja taustalakanatkin vaihtuvat toisiin useamman kerran shown aikana. Soittajien lisäksi lavalla nähdään niin noita-akka, nukke, varjo-olento, viimeisillään oleva morsian, patologi kuin pappikin, ja soittimet toisiin vaihtavat lennossa synkeät munkit. Jollain tavalla taas tuntuu, kuin näyttävä show olisi tuulahdus toisesta ajasta, vähän niin kuin taannoisella Hellinkin keikalla. Toisaalta - oli aika toinen tai ei, show-elementit ja teatraalisuus tuntuvat olevan hyvinkin hengissä ja voimissaan omassa genressään.
|
King Diamond, Jalometalli 8.8.2014 | | |
|
King Diamond, Jalometalli 8.8.2014 | |
|
King Diamond, Jalometalli 8.8.2014 | |
|
King Diamond, Jalometalli 8.8.2014 | |
Illan päättää kakkoslavalla
Kuolemanlaakso, jota olen odottanut kovasti. Taas iskee soundiongelma rumpujen haudatessa alleen kaikki kielisoittimet, mikä on vähän sääli siinä mielessä, että bändin riffittelyä on kuitenkin ilo kuunnella levyltä ja mielellään sitä livenäkin todistaisi. Käyn välillä testailemassa miksauskopin vieressä kuuluisiko sinne paremmin, mutta ei tunnu kuuluvan kuin rummut sinnekään! Mukavan jylhän tunnelman keikka silti jätti - jälkimaulla että tätä täytyy saada myöhemmin lisää.
|
Kuolemanlaakso, Jalometalli 8.8.2014 |
|
|
Kuolemanlaakso, Jalometalli 8.8.2014 |
|
Kuolemanlaakso, Jalometalli 8.8.2014 | |
Kuolemanlaakson kanssa kilpaa sai soittaa ja pikkuisen kauemmin jatkaa kolmoslavalla hilpeydessään toista äärimmäisyyttä edustava
Dreamtale, jonka loppuhehkutuksista räpsäisty kuva ohessa.
|
Dreamtale, Jalometalli 8.8.2014 |
Lauantaina oli ehtinyt jo jonkunmoinen valikoima bändejä soittaa ennen allekirjoittaneen saapumista festarialueelle, jossa vastaan löivät 70-luvun huuruista muistuttava musiikki ja juuri puhjennut ukonilma. Alueen ulkopuolelle naislauluvetoiselta occult rockilta kuulostanut
Uncle Acid And The Deadbeats yllätti, kun lavan eteen ehtiessä ääntelijät paljastuivatkin aika partaisiksi kavereiksi laulamassa kuorossa! Ehkä Conchita Wurst näyttäisi siltä, jos olisi vähän huonompi tukka- ja meikkipäivä, paitsi ettei hänellä varmaankaan ole sellaisia.
|
Uncle Acid And The Deadbeats, Jalometalli, 9.8.2014 |
|
Seuraavaksi kakkoslavalla aloitti dynaaminen duo nimeltä
Mantar, joka vaikutti osuvan johonkin jumitusgenreen. Ehkä.
|
Mantar, Jalometalli 9.8.2014 |
|
Mantar, Jalometalli 9.8.2014 | |
|
Mantar, Jalometalli 9.8.2014 | |
Bändi olisi varmaankin ollut mielenkiintoinen katsottava ja koettava, mutta päätin jotenkin päätyä uuden ja jännittävän sijaan vaihteeksi tuttuun ja turvalliseen, ja lähdinkin katsomaan kolmoslavalle
Omnium Gatherumia. Meno on rivakkaa ja yleisö hyvin messissä sateesta huolimatta - ja jollain kierolla tavalla sadepisarat sopivatkin hyvin kuvittamaan melskeessä kaikuvia melodioita.
|
Omnium Gatherum, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
Omnium Gatherum, Jalometalli 9.8.2014 | |
Päälavan seuraava esiintyjä
Samael paljastui industrialiksi - mikä tuli ihan puskista, kun bändiin lähemmin tutustumatta olin aina kuvitellut sitä blackmetalliksi. Olihan se omalla tavallaan synkkää ja raskasta, ja kitaravoittoisena metallistakin - mutta toisaalta teollisen poljennon svengi oli hyvin erilaista kuin joidenkin muiden bändien, vaikkapa sen Happosedän 70-luvulta ammentava svengi. Bändin ulkoinen habituskin näytti enemmän gootti-, fetissi- ja jopa suoraan teknovaikutteiselta kuin metallin perinteestä ammentavalta. Rumpali-kosketinsoittaja-rumpukonemies näytti olevan varsinainen shoumiäs western wööldistä riekkuessaan arsenaalinsa takana soittaen sitä muun muassa nyrkein samalla kujeilevasti virnistellen. Aika riemukkaalta vaikuttivat muutkin soittajat, kontrastina konemörköoopperalleen. Tämä oli sitten se lauantain positiivinen yllättäjä!
|
Samael, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
Samael, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
Testamentin aikana ei ole ihan selvää, mitkä välkkymiset ovat peräisin bändin valoshowsta ja mitkä ukkosesta. Sade yltyy kaatosateeksi ja pitissä näköjään riehutaan varsin vähissä vaatteissa, joskin kalsarit näkyvät pysyvän jalassa. (Kerran olen todistanut myös housuttoman mosh pitin, mutta tämä ei ole se päivä.) Testamentista saisin luultavasti enemmän irti, jos tuntisin materiaalia paremmin. Nyt se jäi hieman etäiseksi.
|
Testament, Jalometalli 9.8.2014 |
Jos suinkin mahdollista, kaatosade yltyy vielä hillittömämmäksi päivän päättävän ja hartaasti odotetun
Triptykonin aikana. Bändi aloittaa Black Snowlla ja taivaalta ryöppyävä neste muuttuu siinä määrin mustaksi lumeksi, että tuntuu kertyvän kinoksiksi jalkoihin - tai oikeastaan koko asfalttipeitteinen festaritanner on yhtä jaloissa pyörteilevää lammikkoa. Sadetakin luoma valheellinen turvan illuusio ei kauaa kestä kun kaikki vaatteet ovat läpimärkiä joka tapauksessa, ja yötä kohti alkaa tulla kylmä. Kieltämättä säätila kuvittaa oivallisesti musiikin tunnelmia. Keikan tunnelma on kuitenkin harras ja lämmin - bändi ja yleisö jakavat jotain ja molemmat saavat toisiltaan jotain. Ja kuitenkin joka kerta juuri Triptykonin kohdalla sanat tuntuvat loppuvan kesken...
Päätösbiisi on tosiaan Prolonging, joka herättää joissain yleisön edustajissa epäuskoisuutta. Mutta niinhän se oli Finnish Metal Expossakin jokunen vuosi sitten. Ja väliin mahtuu materiaalia myös Celtic Frostin ja Hellhammerin tuotannosta.
|
Triptykon, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
Triptykon, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
|
Triptykon, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
|
Triptykon, Jalometalli 9.8.2014 |
|
|
|
Triptykon, Jalometalli 9.8.2014 |
|