(No shit Sherlock - rupesin ihmettelemään vasta tätä otsikoidessa, että mikähän logiikka tässä "festarin nimi, kaupunki"-otsikoinnissa on verrattuna klubikeikkojen otsikointiin mainitsematta kaupunkia erikseen. Ei varmaan mikään. Jatketaan.)
Aluetta lähestyessä siellä jo
Kotiteollisuus soitteli päälavalla kepeässä kesäsateessa. Kokoonpano on kasvanut sitten viime näkemän, josta on vierinyt tavattomasti aikaa - onkohan yhtyeessä jälleen joku Hullu Ukko? Kokoonpanon lisäksi myös karvat ovat kasvaneet sitten viime näkemän. Minähän tykkäsin Kotiteollisuudesta silloin, kun Hynynen oli vielä kalju, ja lakkasin käymästä keikoillaan siinä vaiheessa kun tällä oli polkkatukka hiukan alle korvien.
Rahojen sijoittamista muiden bändien keikkalippuihin edesauttoi aikanaan se, että Kotiteollisuus kehittyi julkaisuillaan ihan eri suuntaan kuin oma musiikkimaku. Nyt oli sitten aika todeta, että livenä musiikissa on edelleen sellaista potkua, joka myöhempien aikojen levyiltä loisti poissaolollaan.
|
Kotiteollisuus 4.8.2017 |
|
Asiaan saattoi myös vaikuttaa se, että ehtiessäni lavan läheisyyteen pilkistämään miltä siellä nyt näyttää, hyrähti käyntiin myös hittimedley sen ajan kappaleista, jotka minäkin vielä muistan sieltä viimenäkemältä. Vuonna yksi ja kaksi sekä Kielletyn puun hedelmä rokkasivat ja rullasivat suorastaan nostalgisen kurittomasti, mutta uudemmat kappaleet kuulostivat taas aikuisrock-kauden Apulannalta, ja jouduin toteamaan etten selvästikään ole ympäröivän yleisön kanssa samaa mieltä niiden hitikkyydestä.
Mutta joo - ehkä Kotiteollisuus livenä toimii juuri siksi, että se on niin simppeliä ja keskittyy hauskanpitoon.
|
Thor 4. 8. 2017 |
|
Seuraavana hiukan pienemmällä energia-lavalla (! Miten sopivaa!) esiintyi niin ikään hyvin simppeliä raskasta rokkia soittanut
Thor, mutta tällä olikin pääosassa show pelkän musiikin tai hauskanpidon sijaan. Bändissä tällä hetkellä soittavat nuore(mma)t muusikot ovat ilmeisen vaihdettavissa (jopa siinä määrin, että esitellessään bändiä laulaja sekoili siinä, kuka mitäkin soittaa) ja konsepti henkilöityy laulajaansa.
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
Asut ja naamiot vaihtuivat suorastaan hengästyttävää tahtia, ja enimmäkseen lentelivät yleisöön lyhyen käytön jälkeen. Viitat ja kypärät olivat vielä jossain määrin odotettavia, mutta luchador-painijamaskit ja Batman-naamari pääsivät yllättämään kyllä vähän puskista! No, sarjakuvaestetiikkaanhan nekin nojasivat, ja Batmanin jälkeen naamareissa esiintyi myös muita sarjakuvasankareita. Myös bändin soittajia oli ehostettu vähän sarjakuvahenkisesti, mutta näillä sama lookki säilyi koko keikan.
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
Camp on joissain yhteyksissä määritelty "ontuvaksi vakavuudeksi" ja "vilpittömäksi epäonnistumiseksi", ja kieltämättä nämä määritelmät käyvät mielessä Thorin shown yhteydessä kerran jos toisenkin. Jumalallista alkuperää olevan supersankarin heavybändi on pöhkö konsepti jo alkujaankin, ja iän ja painovoiman myötä juopa idean ja sen toteutuksen välillä kasvaa - mutta toisaalta pöhkönkin idean vilpittömän innostunut toteutus on myös yksi Thorin vahvuuksista. Entä sitten, vaikka lennokkaiden ideoiden tuominen reaalimaailmaan menee vähän sinne päin? Ainakin sitä on yritetty, ja rock on rajaton riemu. Muista kuolevaisuutesi - mutta vaikka hetken kestää vain elämää, ei sen koko ajan tarvitse olla synkkää ja ikävää. Artistin hyväntuulisuus on ilmeisen tarttuvaa laatua.
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 |
|
Musiikillisesta annista on vielä todettava, että Anger on oikeastikin hyvä biisi! Samaa ei kyllä välttämättä voi sanoa jo useammilta dokumenteilta tutusta Keep The Dogs Awaysta, jonka valitsemiseen edustussävelmäksi vuodesta toiseen selviää syy välispiikistä - aikanaan se on käväissyt Kanadan listaykkösenä. Olikohan hiljainen julkaisuviikko.
|
Thor 4. 8. 2017 | |
|
Thor 4. 8. 2017 | |
Seuraavaksi tulee seurailtua päälavan tarjonnasta
Timo Rautiaista ja Trio Niskalaukausta jo toistamiseen tänä kesänä. Setti tuntuu olevan jokseenkin sama kuin Tuskassa - tosin aluksi ilman välispiikkejä, ja sitten kun niitä alkaa tulla, niin niitähän riittää. Taustalakanalla pyörii tällä kertaa jotain kappaleittain vaihtuvia kuvituksia ja jopa uuden biisin video.
Uudet kappaleet on sitten Tuskan jo juntattu samaan muottiin vanhojen kanssa. Ja jälleen on samalla kitaristilla sitä hauskempaa lavalla, mitä ankeammin biisien teksteissä henkilöillä menee. (Itselläni on bändin diskografia sen verran omituisin variaatioin hallussa, että Alavilla mailla onnistuu hämmentämään livenä joka kerran, koska Swallow the Sunin versio on tutumpi)
|
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus 4. 8. 2017 |
|
Muistaakseni joskus Niskis ei soittanut encoreita (voin toki muistaa väärinkin), mutta Porisperessä irtoaa encorekin, ja sehän on Barathrum-cover Viimeinen päivä taivaan. Lavan taakse taivaalta tippuilevat laskuvarjohyppääjät näyttävät tämän kappaleen aikana melkein suunnitellulta osalta showta!
|
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus 4. 8. 2017 | |
Energialavalla
Steven's Seagulls saapuu lavalle Bonanzan tahtiin, ja onnistuu kuulostamaan pelimannisoittimineen irkkufolkpopilta. Avausbiisi Over the Hills and Far Away toki kuulostaa siltä muutenkin, mutta näiden versiona kuulostaa Trooperkin.
|
Steven's Seagulls 4. 8. 2017 |
|
|
Steven's Seagulls 4. 8. 2017 | |
Kuuluisat heavy- ja rock-hitit saavat siis riemukkaat ja yllätykselliset pelimanniversioinnit. Yleisö on mukana suorastaan raivokkaasti alusta asti - varsinainen bilebändi!
|
Steven's Seagulls 4. 8. 2017 | |
|
Steven's Seagulls 4. 8. 2017 | |
Olin jostain syystä luullut, että bändi käyttäisi enemmänkin jotain skiffle-soittimia, mutta niin ei ollutkaan. Banjot, balalaikat ja haitarit soivat sen sijaan. Se se vasta on näkymä, kun basisti riepottelee itseään isompaa pystybassoa.
|
Steven's Seagulls 4. 8. 2017 | |
Tämä hauska setti jäi kuitenkin kesken, koska teki mieli pilkistää myös miltä näyttää ja kuulostaa samaan aikaan teltassa soittanut
Ranger. Ensimmäiseksi huomion kylläkin vei telttalava itsessään - värikäs sirkusteltta, jossa vieläpä roikkui valtavia värikkäitä ilmapalloja katosta. Ja niiden alla pyöri pitti, jossa tosin kaikilla oli vielä vaatteet päällä.
|
Ranger 4.8.2017 |
|
|
Ranger 4.8.2017 | |
Lavan takaosassa spottivalot pyörivät mielipuolisesti ja screenit välkkyvät. Ja kuulokuva bändistä on yhtä meluisa kuin visuaalinen ylöspanokin.
|
Ranger 4.8.2017 | |
|
Ranger 4.8.2017 | |
Tietenkin taas on ajankohtaista kysyä, miksi ilahdun aina kun joku rässibändi pudottaa tempoa, että nyt päästään asiaan. No, tässä tapauksessa siksi, että Rangerin keskitempo kuulostaa Masterilta!
|
Ranger 4.8.2017 | |
|
Ranger 4.8.2017 | |
Thorin rytmiryhmä eksyi paikalle hiukan liian myöhään, ja näyttivät pettyneiltä siihen, että bändi häipyi jo lavalta heidän saapuessaan.
Päälavalla on seuraavaksi vuorossa
Testament, joka on tullut vuosien varrella nähtyä useammillakin festareilla. Tällä kertaa bändi kuulostaa jykevämmältä kuin vaikka jokunen vuosi sitten Jalometallissa.
|
Testament 4.8.2017 | |
|
|
Testament 4.8.2017 |
|
Pitti pyörii raivokkaasti nytkin (joskin kaikilla on edelleen vaatteet päällä. Vaikuttikohan kylmä ja sateinen sää?). Chuck Billy ohjailee lavalta käsin pitin suuntaa mahtavin puurokattilanhämmennyselkein.
|
Testament 4.8.2017 | |
|
Testament 4.8.2017 | |
|
Testament 4.8.2017 | |
Basson kirjaimellisesti metallinen sointi myös ilahduttaa jostain syystä ihan erityisesti.