Bonehunterpa oli varsin pirtsakkaa menoa. Tosin helpoimmin lähestyttäväksi koin ehkä hitaammat välisoitot, joiden juonesta ehdin saada paremmin kiinni - mutta minähän en olekaan pirtsakka. Erityisesti huomiota kiinnitti erikoisen sähköinen rumpusoundi, jonka todennäköiseksi lähteeksi paljastui joka rummun mikitys erikseen.
 |
| Bonehunter 2.4. 2015 |
|
 |
Samaa rumpusoundia hyödynsi myös Acid Witch. Ennakkoon tallenteilta kuunneltuna Acid Witchin vokalisointi olisi ollut viemärisempää kurlutusta, kun taas livenä panostettiin enemmän raakkumiseen ja epämääräiseen noitakäkätykseen. Jouduin poistumaan keikalta harmillisen kesken ehtiäkseni illan viimeiseen bussiin, ja samaan aikaan poistui soundipolitiikkaan kovasti pettynyt diggari, jonka mielestä Acid Witch raiskasi livenä levyillä hienot biisit. No mutta, siinähän sitten kävi melkein niin kuin Bal-Sagothilla aikanaan, kun kaikki levytetty, mitä ei livenä pystytty toteuttamaan oli korvattu epämääräisellä hohotuksella! Soundipolitiikka ei kyllä itseäni jurppinut ihan siihen tyyliin, vaan meno kuulosti hyvinkin terveeltä ja hyvinkin sitä olisi voinut loppuun asti seurata.
|
 |
| Acid Witch 2.4.2015 |
|
 |
Acid Witch 2.4.2015
|
 |
Acid Witch 2.4.2015
|
 |
Acid Witch 2.4.2015
|
 |
Acid Witch 2.4.2015
|
Asiaton ja ulkomusiikillinen havainto keikalta: Jossain vaiheessa skeneen on ilmestynyt kovasti paljon söpöjä pieniä tyttöjä. Tosin tarkemmin katsottuna ainakin yhdellä söpöllä pienellä tytöllä olikin parta, joten ehkä ihan kaikki niistä pienistä ja söpöistä ei olleetkaan tyttöjä. Tai sitten Conchita Wurstin vaikutus ulottuu oletettua laajemmalle. Tai ehkä vaikuttava tekijä onkin se, mitä kukin on nuorena lukenut, sillä vanhempi skeneväki näyttää usein siltä, että voisi olla peräisin Asterixin sivuilta, kun taas nuoremmat muistuttavat huomattavasti enemmän jotain mangahahmoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti