No jopas meinaa tuo South Park puskea vallan kesäperinteeksi. Jo perinteisesti tälläkin kertaa jäi osallistuminen yhteen päivään työaikataulujen välissä.
Battle Beast oli jo aloitellut siinä vaiheessa kun pääsin festarialueelle sisään. Kun näköala kohti lavaa tarkentui, totesin että Acceptilta on otettu vaikutteita ainakin koko kielisoittajarivistön liikkumisessa yhtä tahtia - ja kun vielä kosketinsoittaja liittyi letkan jatkoksi, niin johan oli näyttävä rivi. En tietenkään saanut aiheesta kuvaa. Enkä muuten toisestakaan show-hauskuutuksesta, jossa basisti juotti kosketinsoittajalle ööliä ykkösellä. Joudutte katselemaan kuvia ihan ilman vastaavia show-elementtejä, koska kamera oli jostain syystä juuttunut ilotulitusasetuksille ja kesti hetken ennen kuin sain asian korjattua.
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 |
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
Sinänsä ilotulitus oli ehkä ihan osuva vertailukohta, koska bändistä säteilevä riemu oli sitä luokkaa. Battle Beast on hauska bändi, sekä olemukseltaan että sopivassa määrin kieli poskessa kasarihenkisiltä hiteiltään.
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
Nythän on toki jännät paikat sen suhteen, kuinka hitikästä tuleva materiaali lienee. Lavaelkeitten suhteen bändi on jo ihan areenaluokkaa.
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
Touch In The Night ei livenä kuulostanut ihan niin Sandralta kuin levyllä - rosoa, räyhää ja raspia oli lisätty raskaalla kädellä :D
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
Ja edelleen on todettava, että Battle Beastin rumpali on kyllä, uuh, melko koristeellinen näkymä. (Niin ettei edes kunnon kuvaa saa).
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
 |
| Battle Beast 10.6. 2016 | |
Battle Beast oli jo lavalta mainostellut, että pian teltassa soittaisi Lost Society, mutta aikataulua oli jouduttu rukkaamaan painetusta, ja siellä soittikin
Ember Falls, itselleni ihan tuntematon suuruus joka oli panostanut aika tavalla ulkoiseen näyttävyyteen värikkäine, riekaleisine esiintymisasuineen ja meikkeineen.
 |
| Ember Falls 10.6.2016 |
|
Ulkoasun perusteella odotin jotain industriaalisempaa, mutta kuulohavainnoista tuli hakematta mieleen Korn useampaankin otteeseen. Tai kappalemateriaali oli siinä mielessä hittihakuista, että monestakin tuli mieleen että olisin kuullut sen aiemminkin jossain, vaikken tietääkseni ole - ja balladissa oli suoranainen euroviisumeininki. Korn soittamassa euroviisuja, hii haa!
 |
| Ember Falls 10.6.2016 | |
Ensivaikutelma ei-niin-industriaalista saattoi kyllä johtua siitäkin, että metallisempi bändisoitto hautasi kiippariefektit alleen aika totaalisesti - jotain näkyi mies koskettimien takana säätävän kaiken aikaa, mutta hyvin vähän siitä kuului omaan sijaintiini asti.
 |
| Ember Falls 10.6.2016 | |
Basistista tuli melko virtuoottinen vaikutelma.
 |
| Ember Falls 10.6.2016 | |
Seuraavana päälavalla oli vuorossa vanha tuttu
Amorphis - pitäähän sitä nyt Amorphis ainakin kerran kesässä nähdä! Vuorossa oli myös sade, joka parhaansa mukaan pakkasi kastelemaan yleisöä yli puolet setistä. Onneksi säätiedotus oli saanut varautumaan kertakäyttösadetakilla.
 |
| Amorphis 10.6. 2016 |
|
 |
| Amorphis 10.6. 2016 | |
 |
| Amorphis 10.6. 2016 | |
Sateen lisäksi keikkaa varjostivat näkyvästi mikkiongelmat - jotka onneksi eivät kuuluneet alkua lukuunottamatta kovin voimakkaasti, sillä niin heleästi laulu kuitenkin irtosi - ja kuuluvasti se, että koskettimet eivät kuuluneet kunnolla yleisöön asti kuin ajoittain.
 |
| Amorphis 10.6. 2016 | |
 |
| Amorphis 10.6. 2016 | |
Ongelmista huolimatta keikka oli kuitenkin perusviihdyttävä. Drowned Maid duettona tuntuu vakiintuneen settiin vanhojen aikojen muistomerkkinä. Ehkä vastaavan käsittelyn voisi jatkossa tarjota jollekin muullekin kappaleelle, kun kataloogissa on kuitenkin mistä ammentaa? Death of A King puolestaan oli tuoreimpien hittien saralta odotettu kohokohta.
 |
| Amorphis 10.6. 2016 | |
 |
Amorphis 10.6. 2016
Tamburiini lentää |
|
Seuraavana oli vuorossa taas teltassa
Lost Society - tällä kertaa oikeasti, ja yleisön suosiossa niin raivokkaasti, että telttaan oli turha yrittää ängetä sekaan. Teltan ulkopuolelta kuralätäköstä sai vähän tiirattua lavaa kohti.
 |
| Lost Society 10.6.2016 |
Bändin energisyys ja into oli kyllä käsinkosketeltavaa, joten täysillä messissä riekkuvien fanien innokkuus oli sekin vallan ymmärrettävää. Omalta osaltani joudun tosin toteamaan, ettei se nopeampi koohotus jota fanit rakastavat, ollut ihan minun kupposeni teetä, kun vähän keskitempoisemmat väliosat kuulostivat aina paremmalta. Lisäksi kuralätäkössä kuikuilu latisti tunnelmaa aika tavalla siitä, mitä sen on täytynyt olla teltan sisällä...
 |
| Lost Society 10.6.2016 | |
Minun kupposeni teetä, se oli
Triptykon ja seuraavana päälavalla.
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 |
|
Jo musertava äänivalli puristi kuulijat alleen avaten portit johonkin toiseen maailmaan, jossa ei aurinko paista. (Onneksi tämän keikan aikana ei kuitenkaan satanut - Jalometalli 2014 nevö foget...)
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 | |
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 | |
Bändin ulkoasu ja esiintyminen on linjassa musiikin painostavan synkkyyden kanssa - joskin silloin tällöin välähtää esiin että tunnelmat lavalla lienevät kuitenkin hauskemmat ja lämpimämmät kuin imago antaa myöten.
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 | |
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 | |
Tuomiopäivän profeetan jyrkin saarnausvaihe iski päälle vasta keikan päättävässä Prolongingissa, joka kokonaisuutena on hyvinkin väkevä manaus. Kyllä se päivän paras esitys oli tässä.
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 | | | | |
 |
| Triptykon 10. 6. 2016 | |
Päivän viimeisenä on vielä vuorossa
Slayer, joka antaa vielä odotuttaa itseään kylmyyden hiipiessä luihin ja ytimiin asti. Jep, tiedän että Slayer on bändi josta on coolia digata, ja josta monet varsin yllättävätkin ihmiset tykkäävät ihan raivona, mutta itselleni ei ole oikein iskenyt. Kylmyyden lisäksi myös pikkuhiljaa kimppuun hiipivä turnausväsymys rokottaa tunnelmia.
 |
| Slayer 10. 6. 2016 |
|
 |
| Slayer 10. 6. 2016 | |
Ongelma on ilmeisesti sama kuin Lost Societynkin kohdalla - vähän hitaampi meno kuulostaa heti paremmalta ja erottuvammalta, nopeammassa koohotuksessa kappaleet puuroutuvat liikaa toistensa kaltaisiksi. Enpä vain taida olla rässi-ihmisiä!
 |
| Slayer 10. 6. 2016 | |
Sädehtivä ja riemukas Tom Araya on kyllä mitä rakastettavin hahmo - ja kaiken lisäksi basistina se kuunneltavin kepittäjä. Kitarasoolot puolestaan olivat mitä sietämättömintä runkkausta - soittakaa niitä kuuluisia riffejänne siellä älkääkä turhia tilutelko, perkkele!
 |
| Slayer 10. 6. 2016 | |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti