keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Satan's Fall, Toledo Steel ja Manilla Road Kuudennella linjalla 5. 5. 2017

Teen mitä vaan, vuoksi rokkitähden, sitä katsomaan mä vaikka Turkuun lähden! Paitsi että Manilla Roadia piti lähteä katsomaan Helsinkiin asti. Keikkapaikka Kuudes linja oli ilmeisen hyvin piilotettu, mutta kun sisälle asti pääsi, piti suorastaan arvostaa sitä, että seinillä oli trilobiittejä ja baaritiskin takana dinosaurus.

Illan avausakti Satan's Fallin laulaja kiekui kimakasti, vauhti oli useimmiten varsin paahteinen, basistilla oli valkoiset varsilenkkarit ja yleisesti meno oli viihdyttävää.

Satan's Fall 5.5.2017
Satan's Fall 5.5.2017 
Satan's Fall 5.5.2017 
Huolimatta muistiinpanoihin merkitystä viihdyttävyydestä, Satan's Fall oli lopulta illan bändeistä se, jonka tuotannosta jäi vähiten muistikuvia.

Satan's Fall 5.5.2017 
Satan's Fall 5.5.2017 
Satan's Fall 5.5.2017 
Seuraavana lavan vallannut brittibändi Toledo Steel (joka myös kuulosti erittäin brittiläiseltä) nimittäin viihdytti vielä enemmän, jyräten jo biisien tarttuvuudella.

Toledo Steel 5.5.2017

Toledo Steel 5.5.2017
Toledo Steel 5.5.2017 
 Laulajalla riitti myös palkeita eikä pelkkiä pöksyjä, vaikka ensimmäiseksi huomion varastivatkin tiukat trikoot (ja niiden alta loistaneet bokserit.  No, ehkä ilman boksereita ulkomuoto olisi ollut jo Kill With Cover-luokkaa. Eheh. Ehheheh! Ja näistä siis erikseen kirjallinen maininta, koska kuvista eivät sentään erotu niin hyvin). Äänenkäyttö kantoi silti loppupeleissä pidemmälle kuin housuhuumori, sanoisin jopa.

Toledo Steel 5.5.2017 
Toledo Steel 5.5.2017 
Myös basistin sormityöskentely oli ilo niin silmälle kuin korvalle.

Toledo Steel 5.5.2017 
Toledo Steel 5.5.2017 
Manilla Road säilytti livenäkin kappaleissaan levyiltä tutun, jotenkin toismaailmallisen tunnelman - mutta muuten kuulosti raskaammalta, ja jotenkin kesyttömältä. Koko keikasta välittyi myös sellainen energialataus, joka kesti pitkälle seuraavaan viikkoon.

Manilla Road 5. 5. 2017
Manilla Road 5. 5. 2017 
Manilla Road 5. 5. 2017
Yleisö oli raivokkaasti mukana menossa koko keikan alusta loppuun, joskin Necropolisin aikaan tunnelma suorastaan räjähti. (Sinänsä miellyttävää, että eteen osui enimmäksi keikkaa tyttö, joka oli selvästikin juuri ennen keikkaa pessyt hiuksensa edes marginaalisen hyvänhajuisella shampoolla. Huomattavasti miellyttävämpää kuin loppukeikasta paikalle pesiytynyt rikkipierujantteri.)

Manilla Road 5. 5. 2017
Manilla Road 5. 5. 2017
Manilla Road 5. 5. 2017
Necropolis


Kun laulaja bongasi jonkun kuvaavan videota kännykkäkamerallaan, hän viittilöi laitteen itselleen - ja kuvasi kameran edelleen käydessä vähän lähikuvaa jokaisesta bändin jäsenestä soittamassa ja hiukan yleisöäkin, ennen kuin ojensi edelleen kuvaavan puhelimen takaisin omistajalleen. Aika erilainen suhtautuminen kuin niillä prinsessoilla, joille jokainen kamera ja kännykkä yhdessä ja erikseen on herne patjan alla!

Manilla Road 5. 5. 2017
Manilla Road 5. 5. 2017
Manilla Road 5. 5. 2017
Manilla Road 5. 5. 2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti