Dramaattisesta ja koristeellisesta puheen ollen, Blind Guardianin fantasiametalli se vasta dramaattista ja turboahdetun koristeellista onkin. Allekirjoittaneelle ajoittain ehkä jopa liikaa - vaikka bändin taidokkuus ja kyvyt tulevat hyvinkin selväksi, usein kokonaisuudesta levymitassa seuraa myös hämmennys ja ähky. Onko pakko syödä kymmenen ruokalajin illallinen ja kokonainen täytekakku samalla kertaa? (On, vastaa Blind Guardian.)
 |
| Blind Guardian 2. 6. 2015 |
 |
| Blind Guardian 2. 6. 2015 | |
Varsin turboahdettu, tai ehkä paremminkin täyteen nuijittu oli ilmeisesti loppuunmyyty Nosturikin. En edes muista, koska olen viimeksi ollut keikalla, jossa olisi näin paljon ihmisiä näin pienessä tilassa. Oli myös vaihteeksi aika hassua olla itse vähän niin kuin turistina ja tarkkailijana keikalla, jossa kaikki ympärillä tuntuvat olevan aivan fanaattisen innoisaan. Eipä sillä - sinänsä aika hauskaa, että myös Blind Guardianin yleisönlaulatukset ovat huomattavasti monimutkaisempia sekä rytmisesti että melodisesti kuin monella muulla bändillä - mutta fanit myös suoriutuvat niistä huomattavasti tyylipuhtaammin kuin monen muun bändin fanit yksinkertaisemmista pätkistä!
 |
| Blind Guardian 2. 6. 2015 |
|
Faneille keikka oli myös ilmeisen fyysinen kokemus, siinä missä itse olin enemmänkin kuuntelemassa, että mitäs kaikkea sitä onkaan tarjolla tässäkin kappaleessa. Ja sitä olin tekemässä selvästi aivan väärässä paikassa, koska tiheässä ihmisjoukossa, jossa puskee jatkuvasti joku perkeleellinen kansainvaellus salin puolelta toiselle, aivan liian suuri osa keskittymisestä tuhraantuu ihan pelkkään pystyssä pysymiseen. Takanani oli vieläpä joku koroke, joka aiheutti lähinnä sen, että taakse ei todellakaan väistetty mitään päin tulevaa biomassaa- mutta ilmeisesti korokkeen reuna näytti mukavan avoimelta väylältä kaikkien niitten mielestä, joitten oli ihan pakko päästä toiselle puolelle salia ja sitten taas takaisin. Niin, ja sen kerran kun päästät eteesi joukon jotain puolitoistametrisiä naisihmisiä jotka kulkevat sievästi jonossa käsi kädessä kuin päiväkotipiltit konsanaan, niin totta kai siinä jonossa tulee sitten viimeisenä jonkun parimetrinen pikkuveli, joka päättää parkkeerata ahterinsa Just Sun eteen niin ettet näe hemmon takaa mitään, vaikka kyseinen hemmo olisi varmasti nähnyt lavalle ihan yhtä hyvin vaikka olisi pysynyt takanasi!
 |
| Blind Guardian 2.6. 2015 |
|
Keikasta sinänsä ei ole moittimista. Soundit olivat mainiot ja dynamiikka kohdillaan - jotain livelevyä siellä ilmeisesti myös ääniteltiin, joten ehkä sitten oli viilattu viimeisen päälle. Myös laulajan sirkkelimäinen ylärekisteri paljastui livenä levytettyä antia sävykkäämmäksi, mikä on pelkästään hyvä asia. Setti ilmeisesti sisälsi kappaleita uran varrelta aika kattavasti (luotan seurueen intoiluun, koska itselleni tuotannon aikajana on vähän hämärä), ja yleisö oli tosiaan riehakkaan innokkaasti mukana koko keikan ajan. Encoreitakin taisi tulla useampia - siis ihan useampi lavallepaluu eikä pelkästään useampi biisi.
 |
| Blind Guardian 2. 6. 2015 |
|
Mietin kyllä, mitenköhän se dramaattisuus ja koristeellisuus ei tässä yhteydessä vaikuta niinkään goottilaiselta. Ehkä se oli se valon ja ilon toivottelu ja toivon korostaminen bändin taholta... Toisaalta dramaattisuus ja koristeellisuus selittää sitten ehkä hyvinkin, miksi joittenkin perusgoottien levyhyllyissä ainoa metalli on powermetallia.
 |
| Blind Guardian 2. 6. 2015 |
|
 |
| Blind Guardian 2. 6. 2015 |
|
Jos jo levymittaa seuraa hämmennys ja ähky, mitenkä sitten parin tunnin keikkaa? No, vaikken ehkä faniksi nitkahdakaan, olen silti iloinen, että tämäkin keikka tuli nähtyä ja kuultua. Kuten livetilanteessa useinkin, esiin nousee ehkä myös sellaisia sävyjä, jotka levyllä jäävät vähän jonkin muun jalkoihin, ja kappaleet saavat lisää syvyyttä.
 |
Blind Guardian 2. 6. 2015
Loppukumarrukset |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti