Kesäisen nostalgiaherkuttelun päälle Amorphis julkaisi uuden levyn, joka paljastui melkoiseksi täysosumaksi, ja alkoi herättää mielitekoja käydä tarkistamassa miltä uudet biisit kuulostavat livenä. Turun keikka osui tietysti päällekkäin Sólstafirin keikan kanssa, mikä olisi ollut niin ikään mukava katsastaa. Aikatauluvertailuja sen varalta, josko ehtisi vaikka juosta keikkapaikasta toiseen ja nähdä molemmat, mutkisti olennaisesti Klubin konkurssi ja varsin niukat infot siitä, onko Sólstafirin keikka peruttu vai siirretty ja minne - ja se, että kun jossain mainittiin lopulta uutena keikkapaikkana Vimma, Vimman sivuilla mainostettiin edelleen pelkkää yökahvilaa eikä mitään keikkaa eikä ainakaan mainittu soittoaikoja. Vaikka tiedon puutteesta pitäisikin varmaan syyttää itseä väärien ihmisten tuntemisesta ja väärien medioiden seuraamisesta, lippu Amorphiksen keikalle tuntui varmemmalta sijoitukselta, koska oli huomattavasti helpompaa saada selville, koska ja missä bändi soittaa ja että bändi ylipäätään soittaa.
Ja hei, ainahan Amorphiksen keikoilta tulee hyvä mieli! Sinne siis.
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
Uuden levyn kansitaiteen pohjalta laaditut taustalakanat näyttivät isossa koossa varsin vaikuttavilta. Toki kansitaide on laadittu puolestaan kansallisromantiikan ajan taidetta mukaillen, mutta vasta taustalakanakoossa visuaalinen puoli herätteli samankaltaisia tuntemuksia kuin vaikkapa viime kesänä Ateneumissa esillä ollut
"Tarujen kansat"-näyttely (ja jos sen missasit, niin olepa kaikessa rauhassa katkera!)
Tosin nyt valokuvasta katsottuna sinertävässä valossa korkeuksiin kurottelevalla triadilla onkin yllättävää yhtäläisyyttä Black Winter Day-kotkaan - punertavassa valossa se näytti vallan erilaiselta!
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
Joskus olen iloinnut siitä, miten keikalla löytyy tutuistakin kappaleista löytyy uusia piirteitä tai joskus jopa kokonaan uusia puolia. Tuoreella levyllä lähinnä kummallisia kaikuja 90-luvun alternative rockista muistin pohjukoilta herätellyt Enemy At The Gates toikin livenä mieleen useampaan otteeseen Gates of Babylonin! Voi olla, että seuraavalla keikalla siitä tulee mieleen taas jotain ihan muuta.
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
Talesin juhlakiertueelta takataskuun oli jäänyt Drowned Maid, joka toteutettiin tällä kertaa Tomien vuoroörinänä. Joitain uudempia faneja moinen käänne tuntui huvittavan kovasti, hupsista taas miten vanhemmalla fanilla alitajunnan perukoilta kuiskaava ääni menneisyydestä sai hetkeksi vallan ihokarvat pystyyn...
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
Joutsenen monipuolista ääntelyskaalaa pontevasta jyrinästä hyvinkin herkkään ilmaisuun olen tainnut ihastella aikaisemminkin. Jotenkin tuntuu, että kautensa varhaisemmat hitit Sky Is Mine ja Silent Waters vedettiin tällä kertaa vielä jotenkin erityisen hempeästi. Lisäksi mies toimi vielä suurimmassa osassa välispiikkejään visailuisäntänä tenttaillen Esalta miltä levyltä on mikäkin biisi.
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
Under the Red Cloudin tarttuvin hittiraita Death Of A King oli säästetty encoreen, vaikka videohitti Sacrificella kosiskeltiinkin yleisöä jo heti setin toisena.
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
Silmät väärinpäin symbaaleja sihisyttänyt Snoopy oli varsin maaninen näky läpi koko keikan. Ja lopuksi kajahti vielä gongi kuin Queenilla konsanaan!
 |
| Amorphis 16.10. 2015 |
(settilista sikäli kuin joku kaipaa:)
- - Under the Red Cloud
- - Sacrifice
- - Bad Blood
- - Sky Is Mine
- - Wanderer
- - On Rich And Poor (=kannattaa muuten vahingossa kirjoittaa "on rich and Poirot" tai "on rich and odor"!)
- - Drowned Maid
- - Enemy At The Gates
- - Four Wise Ones
- - Silent Waters
- - My Kantele
- - Hopeless Days
- - House Of Sleep
- - - - - -
- - Death Of A King
- - Silver Bride
- - The Smoke
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti