Sattuneesta syystä tuli lämppärit missattua, ja ajoitus oli jokseenkin täydellinen Lord Vicarin saapuessa lavalle samaan aikaan kun puuskutimme ovesta sisään ja jokseenkin suoraan eturiviin, pois alta risut ja männynkävyt. Hetki tosin kesti vielä, ennen kuin keikka pääsi kunnolla alkamaan mikrofonien toimivuusongelman takia, joten kävihän se mielessä, olisiko Gongissa ehtinyt sittenkin katsoa viimeisen biisin loppuun asti. Tosin hiukankin myöhemmin saapuessa ei olisi voinut tietää, onko jo ehtinyt menettää jotain vai ei. Siispä täydellinen ajoitus.
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 |
|
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 |
|
Lord Vicarin setti oli melkoista murhaa, ja aivan hillitön hittiparaati. Kyllä voi olla doom metal energistä. Swallow the Sunin sopivasti vetristämällä selkärangalla sopi riehua mukana niin että seuraavina päivinä sai miettiä, oliko pakko. Oli!
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
Uusi basistikin kuulosti varsin kelpoiselta - ja bassosoundinsa kiemurtavalta käärmeeltä. (Tolpan taakse basso kuuluu aina hyvin, mutta kuvakulmia se hivenen rajaa.)
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
Leper, Leper sai nieleskelemään palaa kurkusta siihen malliin, että ehdin jo miettiä itkenkö taas räkä roiskuen vähintään puoli keikkaa niin kuin viimeksi, kun tolkuttoman fyysisen lisäksi kaikki on myös niin KAUNISTA ja murheellista. Ei sentään, sillä heti perään soitettiin the Green Man, jota kuunnellessaan ei voi vaeltaa murheen laaksossa! Seuraava liikutusansa oli tietenkin Funeral Pyre, johon perinteisesti keikat loppuvat, mutta tällä kertaa sitäkin seurasi vielä yksi.
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
 |
| Lord Vicar 1.12.2017 | |
Mikä mahtava keikkailta kaikkinensa. Mikä ilo ja onni soittoajat, jotka eivät menneet päällekkäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti