perjantai 13. huhtikuuta 2018

Enemy of Reality, Null Positiv, Imperial Age ja Therion Nosturissa 23.3.2018

Siis miten monta lämppäriä siellä oikein soittaa? Onko ne kaikki jotain oopperaa? Mihin minä oikein olen pääni taas pistänyt? Toivottavasti se ei räjähdä ennen pääesiintyjää.

Ensimmäisenä esiintynyt kreikkalaistaustainen mörköooppera Enemy of Reality sai soittaa vain kouralliselle yleisöä. Se ei silti näyttänyt menoa haittaavan, ja bändin showsta jäi varsin hyvä mieli. Kitaristi tanssahteli tiluttaessaan ja basistin kielien määrä oli vähällä ylittää laskutaidon.
Enemy of Reality 23.3.2018
Laulajatar vihreine hiuksineen ja hämähäkinseittihihoineen näytti maternaaliselta metsänpeikolta tai kaikkien mörrimöykkyjen äidiltä, joka on juuri noussut korpikuusen kannon alta laulamaan kansansa väkeviä säveliä. Toki ääni kuulosti enimmäkseen oopperallisemmalta, mutta toisaalta, kuinka moni on lopulta todistanut miltä metsänpeikot kuulostavat? Ehkä olet aina vain luullut kuuntelevasi lintujen laulua, mutta oikeasti äänessä onkin ollut mörrimöykkykuoro...

Enemy of Reality 23.3.2018 
Bändi lupaili yleisölle yllätystä, joka paljastui Lady Gaga-coveriksi. Coverissa laulaja pääsi briljeeraamaan vähintään samassa määrin kuin kielisoittajat. Kieltämättä kappalevalinnan lisäksi yhtenään sai yllättyä siitä, mihin suuntaan ääni seuraavaksi taipuukaan, kun oopperan ohella se siirtyi sujuvasti murinasta pohjoismaiseen karjankutsuhuutoon ja raakaan goottilaiseen tulkintaan. Taitava nainen. Täytyy arvostaa.
Enemy of Reality 23.3.2018 
Seuraavana soittanut saksalainen ja asiansa saksaksi esittänyt Null Positiv ei ainakaan ollut oopperaa.  Meno oli suoraviivaisempaa rähinää, jossa tallenteilla ilmeisesti kuului liveä enemmän myös teollisia vaikutteita. Imago puolestaan kumarteli Mad Maxin suuntaan. Lopputulos ei ollut välttämättä vähemmän goottilainen, mutta sähäkkä piristysruiske kaiken romantiikan keskellä.
Null Positiv 23.3.2018
Null Positiv 23.3.2018 
Kielisoittajien kehot oli veistetty varsin kuivaan kuntoon (ja tälläkin basistilla oli häkellyttävä määrä kieliä).

Null Positiv 23.3.2018 
Null Positiv 23.3.2018 
Ärjyvä laulajatar hallitsi lavaa väkevällä olemuksellaan. Örinän lisäksi joissain kappaleissa väläyteltiin häkellyttävän suloista melodista raspia.

Null Positiv 23.3.2018 
Null Positiv 23.3.2018 

Seuraavana vuorossa oli taas turboahdettua oopperatunnelmointia - itänaapurin Imperial Age teki joka suuntaan ylitsepursuilevan överin vaikutelman niin musiikin kuin imagonkin puolesta. Mikäs kumman Silmarillion The Musical sieltä tulee, ja vielä Tomb Raiderilla höystettynä?
Imperial Age 23.3.2018
Musiikillinen kallistuskulma tuntui olevan power metallin suuntaan, mihin tietysti kuuluukin jonkun asteinen överiys. Kyynisyys siihen sen sijaan ei kuulu.
Imperial Age 23.3.2018 
Imperial Age 23.3.2018 
Yksilöllisissä mittatilausesiintymisasuissa oli panostettu yhteneväiseen ornamentiikkaan. Toisen laulajattaren Tomb Raider-asua tasapainotti toisen hulmuavahelmainen prinsessaisuus ja vielä koreografiat päälle. Haltiaprinssitenorin pakeneva hiusraja ja Putinia muistuttavat kasvonpiirteet kruunasivat koko komeuden. Vai olikohan ooppera haltiafantasian sijaan sittenkin historiallinen kuvaelma?
Imperial Age 23.3.2018 
Imperial Age 23.3.2018 
Sata lasissa tikkaavan livesoiton lisäksi taustanauhalta raikaavat vielä säkkipillimelodiat. Jos joku päättäisi käsikirjoittaa tällaisen bändin vaikka elokuvaan, siitä sanottaisiin tietysti ettei tuollaista olekaan. Todellisuus on tietysti tarua ihmeellisempää!
Imperial Age 23.3.2018 
Imperial Age 23.3.2018 
Bändillä näytti kuitenkin olevan kerrassaan hauskaa lavalla, ja valmius kohdata faneja oitis keikan jälkeen voitti sellaisia varmasti lisää puolelleen. Etenkin kun yleisöä kaikkineen oli jo enemmän kuin edeltäneillä bändeillä.
Imperial Age 23.3.2018
Illan viimeisenä oopperana ja odotettuna pääesiintyjänä seuraavaksi lavalle nousi niin ikään naapurista, mutta tällä kertaa lännestä Therion. Kaikella oopperan ja dramatiikan kuorrutuksellakin lämppäreitä raskaampana ja rokkaavampana. Metallisempana.



Therion 23.3.2018
Therion 23.3.2018 
Therion 23.3.2018 
Livenä ei livertelykään osunut väärään hermoon (niin kuin levyltä on joskus osunut), vaikka setissä oli pätkä jos toinenkin viimeisimmältä oopperajulkaisulta. Livertelyn ohella oli tarjolla myös muunlaista ääntelyä, sillä esimerkiksi Null Positivin laulaja kävi fiittaamassa yhdessä biisissä.
Therion 23.3.2018 
Therion + Null Positivin laulaja 23.3.2018

Imperial Agen mittatilausasujen jälkeen Therion näytti ehkä enemmän siltä, että esiintyjien releet olivat peräisin ruotsalaisten muotiketjujen liikkeistä - paitsi mieslaulajan hännys-luurankotakki ja kitaristin kultainen frakki mätsäävine silkkipyttyineen. Enkä lopulta ihmettelisi yhtään, vaikka jo ensi viikolla niitäkin löytyisi jostain henkkamaukan outletistä.
Therion 23.3.2018 
Therion 23.3.2018 
Therion 23.3.2018 
Iloinen yllätys setissä oli Cults Of The Shadow, ensimmäinen koskaan kuulemani Therionin kappale, jota en varsinaisesti osannut odottaa kuulevani enää tänään.
Therion 23.3.2018 
Therion 23.3.2018 
Nifelheim teki myös vaikutuksen Jörmungand-messuamisineen - täytyy ottaa lähempään kuunteluun levy jolta se löytyy. Ja voi miten kaunis esine onkaan peilipintainen basso, jossa on kuvattuna niin ikään Jörmungand! Olin harmillisesti niin kaukana lavasta, etten saanut tarkempaa kuvaa.

Therion 23.3.2018 
Therion 23.3.2018 
Therion 23.3.2018 
Enkä ehtinyt saada myöskään ajantasaista kuvaa siitä, kuinka kieliä soitettiin kielillä.

Therion 23.3.2018
Therion 23.3.2018 

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

God Disease ja Vader Apollossa 22.3.2018

 Lähinnä kai yökerhona tunnettu Apollo olikin keikkapaikkana entuudestaan tuntematon. Toivathan ne katosta roikkuvat kristallit pikanttia lisää sisustukseen.

Perinteisesti bussiaikatauluilla oli taas osansa keikallesaapumisaikaan, ja lämppäribändi God Diseasen hidas ja tunnelmallinen vyörytys raikui jo narikalle vastaan.
God Disease 22.3.2018
Tämän äänimaton päällä vokalistin viemärinpohjainen anti pääsi hetken jopa yllättämään, koska samoihin tunnelmiin olisi voinut kuvitella erilaistakin ääntelyä jopa useampaa sorttia. Mutta tässä kontekstissa tietysti tämä osui kohdilleen. 
God Disease 22.3.2018

Nähdyn ja kuullun perusteella kerrassaan lupaavan kuuloista, ja täytyy tsekata paremmalla ajalla ja ajatuksella myöhemmin. (Ulkoisten seikkojen arviointia odottaville tiedoksi, että rumpali näytti parrakkaalta Pikku-Myyltä. Tai ehkä se olikin Iso-Myy.)


Pääesiintyjä Vader taisi pestä lämppärin kokonaisparrakkuusasteessa, jos kohta myös musiikillisessa nopeudessa.

Vader 22.3.2018
Vader 22.3.2018 
Vader 22.3.2018 

Debyyttilevyn 25-vuotisjuhlia oltiin viettämässä, ja se soitettiin kokonaisuudessaan, kunnes jatkettiin muuhun materiaaliin. Vastaansanomattomalla vauhdilla paiskottiin menemään!




Vader 22.3.2018 
Vader 22.3.2018 
Vader 22.3.2018 
Vader 22.3.2018 
Energisyys ja tietty hyväntuulisuus jäivät päällimmäiseksi mielikuvaksi. Etenkin rumpali näytti aivan silmiinpistävän onnelliselta koko keikan ajan. Ja se on tietysti iloinen asia. Death metal on iloinen asia!

lauantai 24. maaliskuuta 2018

The Nightingale ja Hallatar Gongissa 23. 2. 2018

Lämppärikokoonpano The Nightingale, joka esitti akustisesti Aleahin soolo- ja bändimateriaalia, oli ehtinyt jo aloittaa Gongiin saapuessani. Oli kuitenkin mukavaa ehtiä nähdä suurin osa tämänkin keikasta, vaikkei ennakko-odotuksia ollutkaan. Ajatuksessa siitä, että musiikki jatkaa elämäänsä vielä tekijän kuoltua, oli jotain tavattoman  kaunista ja lohdullista.
The Nightingale 23.2.2018

Kappaleiden haikeudesta huolimatta the Nightingalen tulkinnoissa soi myös toiveikkuus ja valo, eikä musta murhe.


Mustan murheen vuoro oli pääesiintyjä Hallattaren noustessa lavalle sitä ruumiillistamaan.


Hallatar 23.2.2018
Hallatar 23.2.2018

Musiikki kuulosti musertavan painavalta, joskin Severed Eyes oli sekin varsinainen kylmien väreitten välikevennys. Niin kaunista, vaikka kurkkua kuristi.

Hallatar 23.2.2018
Hallatar 23.2.2018
Kaikki se musertavuus oli myös hyvin miellyttävällä tavalla puhdistavaa - Hallatar kuulosti pitkälti sellaiselta bändiltä, joka vie kuulijansa ajan ja tilan tuolle puolen, ja palauttaa sieltä jotenkin uudistuneena. Encoreksi soitettu Trees of Eternityn materiaali oli kuitenkin jo sen verran erilaista, että sulki ovet tajunnantilojen välillä.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Accept Logomossa 17.2. 2018

Accept on tullut aiemmin todettua festarikeikoilla varsin tasalaatuisesti mukaansatempaavaksi livebändiksi. Bändin omalta keikalta on siis lupa odottaa viihdytystä vähintään koko rahan edestä! Logomon keikalla soittanut lämppäri tuli missattua kyllä totaalisesti pitkissä jonoissa.
Accept 17.2.2018

Accept 17.2.2018 

Yllättämään pääsi myös yleisössä taajaan esiintyneet tolkuttoman humalan tilat - sitä jotenkin voisi kuvitella, että keikalle mennään katsomaan ja kuuntelemaan bändiä eikä performoimaan omaa humalatilaa. No, mikäpä minä olen määräämään muitten tekemisiä, kunhan eivät tule kaatuilemaan päälle.

Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
Siinä missä festarikeikoilla Acceptin kone on jyrähtänyt käyntiin vastaansanomattomalla voimalla ensisekunneista lähtien, nyt yllättäen pari ensimmäistä biisiä vaikuttivat vähän moottorin lämmittelyltä, ennen kuin Restless And Wild pääsi räjäyttämään pankin. Sen jälkeen edettiinkin sitten taas vastaansanomattomalla voimalla loppukeikka.
Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
 
Accept 17.2.2018 

Äkkiä Acceptin taika taas toimi - aika ja tila katosi ympäriltä, metalli onkin yhteisöllisyyttä ja leveitä hymyjä, ja sen esiin lietsoman voiman avulla pahan maailman pystyy muuttamaan paremmaksi paikaksi sen sijaan että musertuisi osallistumaan sen pahuuteen.

Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
London Leatherboys jyrrästi odotetusti tai jopa enemmän (mikä siinä onkin, että levytetty versio on vain kalpea haamu siitä, miltä kappale kuulostaa livenä) , ja Rise of Chaos nakutti eteenpäin kuin biomekaaninen veturi.

Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
Kitarasoolonaan Wolf Hoffman soitteli Ravelin Boleroa tunnelmallisessa valaistuksessa.

Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
Ja voi, miten makoisa battle ja vuoropuhelu oli basson ja kitaran välillä keskellä Objection Overrulea.

Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 
Accept 17.2.2018 


Koska näiltä keikkabloggauksilta on erityisesti toivottu nähdyn ja kuullun arvioimista myös ulkoisin perustein, todettakoon vielä, että bändi näytti yleisöään huomattavasti parempaa esimerkkiä ruhon ulkoisen kunnon vaalimisesta.
Accept 17.2.2018