No niin, hienoa. Kamera jäi kotiin, koska mielestäni tulin seuraamaan paneelikeskustelua. Siihen kuitenkin sisältyi musiikkiesityksiä, ja jäin lisäksi kuuntelemaan sen jälkeistä keikkaa. Onneksi keikkavihko kulkee silti mukana!
Keskustelua seurasi Njihen keikka. Entuudestaan tuntematon singer-songwriter asemoituu jossain löytämissäni nettitiedoissa psykedeeliseen folkkiin, joten lienee sitten sitä. Instrumentteina akustinen kitara ja laulu. Laulu, joka instrumenttina kuljetti sanoja ja niiden tarinoita niin, että välillä sai miettiä, mitähän tässä tekstissä oikein tapahtuikaan. Kummia kulmia, monessakin mielessä.
Pidin kovasti kappaleesta Silmälasit, jossa muuten hiljainen ja salaperäinenkin ilmaisu väkevöityy loppua kohti, kuin kuvaamansa pelko näennäisen pienienkin tilanteiden eskaloitumisesta joksikin ihan muuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti